Puvustaja - Fingerpori rautalangasta 16.9.2019


Kun Heimo näkee teatterissa puvustajan, voisi luulla, että kyseessä on teatterin pukusuunnittelija. Puvustaja onkin kuitenkin merkityksessä pupun metsästäjä, samaan tapaan kuin linnun metsästäjä on linnustaja tai kalojen pyydystäjä on kalastaja.

39 kommenttia:

  1. Tuo pupun taivutus ei kyllä mene stripissä oikein, minkä rautalangan vääntäjäkin on selityksessään käyttämässään muodossa ehkä huomaamattaan osoittanut. Jo genetiivimuodosta näkyy, miten sana taipuu. Pupun taivutus on siis eri kuin esim. ravun. Ravunpyytäjä on ravustaja, mutta pupun pyytäjä, jos sille erikseen pitää sana keksiä, on pupustaja.

    VastaaPoista
  2. Jos sana on omistusmuodossa ja ennen vimppaa vokaalia on kaksi P:tä T:tä tai K:ta, niin taivutusmuodossa toinen niistä putoaa pois

    Jos on yksi K se putoaa kokonaan pois, jos T se muuttuu D:ksi ja P niin se muuttuu V:ksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos on yksi K se putoaa kokonaan pois, jos T se muuttuu D:ksi ja P niin se muuttuu V:ksi"

      On joukko sanoja, jotka eivät taivu noiden periaatteiden mukaan. Esim. puku, suku, laku, riki, auto, tipu, pupu, mopo ja kapu.

      Poista
    2. E-vokaaliin päättyvät sanat taipuvat myös yleensä omalla säännönmukaisella tavallaan, lopputavun k-, p- tai t-konsonantti kahdentuu. Esim. lape, kate, kerake, raate. Poikkeuksia siitäkin säännöstä on.

      Poista
  3. Mun mielestä Juban ja selittäjän kielioppi on ihan oikein, kun Fingerporissa toimitaan muutenkin vähän eri logiikalla kuin esmes yliopiston suomenkielen laitoksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa Juba piirtää jotain ihan muuta sarjakuvaa...

      Poista
  4. Ei mene niin kuin Heikki Lahtinen väittää, ja Gh esittää säännön joka ei pidä paikkaansa kuin osan sanoista suhteen. Siinä Heikki L on oikeassa, että Fingerpori toimii omalla tavallaan, ja usein vitsit ontuvat ja niissä olevat kielikoukut ovat vähän sinnepäin.

    Taivuttakaapa itse sana pupu. Pupu, pupun, pupua, pupuun, pupuksi jne. Ei siihen tule missään taivutusmuodossa v:tä p:n tilalle.

    Eikä tämä ole mikään suomenkielen laitoksen määräys, vaan asia, jonka jokaisen suomea osaavan pitäisi osata ihan oman kielikorvansa ohjaamana.

    Suomenkielen laitokselta voi löytyä esim. tieto siihen, miksi rapu taipuu eri tavoin kuin pupu. Mutta se on vähän pidempi juttu, eikä kuulu tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on suomen kielen laitos...

      t. yhdyssananatsi

      Poista
  5. Nimenomaan, kielikorva osaa tehdä noi taivutukset

    Esim Mikkon Pappan Riikkan särähtää heti korvaan.

    Jos siis sanotaan Pupun, on kyseessä varmaankin sana Puppu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei. Gh, sinulla on aikamoisia puutteita suomen kielen taidossasi.

      Rautalangan kirjoittajakin muuten käyttää sanontaa "pupun metsästäjä". Puvun metsästäjä tarkoittaisi esim henkilöä, joka etsii kaupasta edullista pukua.

      Toisiaan muistuttavien sanojen taivutuksissa on eroja. Se, taipuuko sana heikkona vai vahvana voi riippua esim. kielihistoriallisista seikoista, siis siitä, mihin aikaan sana on suomen kieleen omaksuttu. Uudissanoissa ei usein noudateta vanhojen sanojen taivutuskaavoja.

      Käyttämistäsi sanoista esimerkkeinä: Nimet Mikko ja Miko taipuvat samalla tavoin, eikä taivutusmuodosta voi päätellä mikä on nimen taivuttamaton muoto. Samoin pappa ja papa taipuvat samalla tavoin, ja asiayhteydestä täytyy päätellä, onko kyse vanhemmasta mieshenkilöstä vai irtosolunäytteestä.

      Tämänkertainen fingerpori ontuu, mutta niinhän ne useinkin.

      Poista
    2. Eivät Mikko ja Miko identtisesti taivu samalla tavalla. Esim. Mikkoon / Mikoon, Mikkona / Mikona, Mikkoa / Mikoa. En ole varma, onko muitakin, mutta nuo nyt ainakin.

      Poista
    3. ... ja samat sijamuodot erottavat myös sanan pappa sanasta papa.

      Poista
    4. Jos Miko ja Mikko taipuisivat samoin, silloin niiden taivutusmuodot olisivat erilaiset. Oikeasti osa niiden taivutetuista muodoista on samoja.

      Kaiken kaikkiaan, siitä miten joku sana taipuu ei suoraan voi johtaa sitä, miten joku sitä muistuttava sana taipuu.

      Poista
    5. Mielestäni selitin aika hyvin miten p k t taipuu jos niitä yksi/kaksi ennen vimppaa vokaalia

      Ja nimenomaan kun kyseessä on esim. Omitusmuoto tai monikko. Kaikissa taivutusmuodoisaa se ei sentään muutu

      Poista
  6. Mites kaniinin metsästäjä taipuu? Kaniinistajako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä taitaa olla. Ja supimetsällä käynee supistaja. Mutta jäniksiä metsästävät tuskin ovat jänistäjiä.

      Poista
    2. Jänestäjä voisi olla oikea muoto.

      Poista
  7. Vaikea se on kyllä ottaa taivutuksista selvää jos Tikun karvat on takussa ja Taku on saanut käpäläänsä tikun.

    VastaaPoista
  8. Vähän väkisin väännetty strippi, mutta tajusin, että onhan rapujen pyytäjä ravustaja. Jotain sellaista ideaa tässä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli yksi p ennen vokaalia muuttuu v:ksi

      Eli rapu, ravun.

      Jos sanoo rapun on perusmuoto rappu.

      Eli taivutusmuodot menee kk pp tt k t p kohdalla juuri kuten selitin aijemmin

      Poista
    2. Gh on yhtä pihalla kuin aina ennenkin.

      Poista
    3. Gh, rakas ystävä: aiemmin, ei aijemmin.

      Poista
  9. Väännänpä rautalankani minäkin: suomen kielen (kuten varmaan kaikkien muidenkin kielten) kielioppi on täynnä poikkeuksia ja poikkeusten poikkeuksia. Täydellinen suomen kielioppi sisältäisi yli puolet sanoista esimerkkeinä ja poikkeuksina. Eräistä taivutuksista ei ole järkeä vääntää väkisin sääntöä, vaan lyhyempää on vain luetella sanat ja niiden taivutukset.
    Mikään änkyröinti Gh:n tai muiden taholta ei selitä, miksi siili ja viili taipuvat genetiivissä -in, mutta tiili ja hiili -en. Alkukonsonantilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Miksi osa paikannimistä taipuu ulkopaikallissijoissa, vaikka suurin osa taipuu sisäpaikallissijoissa (Tanpereella/Turussa)? "Perinne" on oikea selitys, mutta kielioppikirjassa ne on vain lueteltava.
    Uudissanat, uudemmat lainasanat, slangisanat ja erisnimet eivät AINA noudata "perinteisiä" taivutussääntöjä - rajan mennessä siellä reilun sadan vuoden takana, jolloin suomen kieleen laajasti siirryttiin ja kieliopista riideltiin. "Auton" pitäisi olla "audon", vaan eipä ole. On haku - haun ja maku - maun, joten pitäisi olla paku - paun, mutta...
    Apu - avun, rapu - ravun; siispä "pitäisi" olla pupu - puvun, mutta hetkinen: meillähän on jo puku - puvun. Siitä, tai jostain muusta syystä se on pupu - pupun, ja tämän asian jokainen, jolla on hitunenkin kielikorvaa "kuulee".
    Mutta fingerporilaisillapa on kaikki muukin nyrjähtänyt, joten myös kielikorva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli jos sanon Maton niin sun mielestä perusmuoto on Mato? Ookkei....

      Poista
    2. Gh, mitään sen suuntaista ei edeltävä kirjoittaja ole väittänyt.

      Ymmärrät varsin vähän lukemastasi ja senkin vähän yleensä tulkitset väärin.

      Poista
  10. Gh, olet täysiverinen typerys. Et siksi, että teet virheitä. Niitä tekevät joskus kaikki. Täydellisen riemuidiootin sinusta tekee se, että et kykene tunnistamaan ajatusvirheitäsi, vaan jatkat inttämistä senkin jälkeen, kun sinulle on kädestä pitäen opastettu missä olet mennyt pieleen.

    Typeryytesi loistaa niin kirkkaana, että sinua voi epäillä jopa trolliksi. Ikävä kyllä kaikki viittaa siihen, että olet tosissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun mielestä se mainitsemasi "tuulin" on oikein taivutettu 😄

      Poista
    2. Mitä helvettiä sinä Gh siellä sekoilet?

      Yrität laittaa sekopäisiä väitteitäsi muiden suuhun, etkä ymmärrä kaikkiin luonnollisiin kieliin kuuluvaa periaatetta: poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia on, ja ne oppii vain kieltä käyttämällä. Olet jumittunut yksinkertaisiin sääntöihin ja vetoat niihin silloinkin kun ne eivät päde.

      Olet typerys.

      Poista
    3. Ja ne ei päde jossain sanassa koska typerykseksi haukkuva "Anonyymi" niin on päättänyt

      Poista
    4. Ei, minun mielipiteelläni ei asiassa ole merkitystä, vaan sillä, mitä suomen kielen käyttäjät ovat kielen kehityshistorian aikana yhdessä määrittäneet sanojen vakiintuneiksi taivutusmuodoiksi.

      Se, että intät vastaan asiassa jonka pitäisi olla jokaiselle suomea osaavalle selvä kertoo vain siitä, että et osaa kieltä. Niin, ja siitä, että olet jankkaava typerys.

      Poista
    5. Gh, viittaat ilmeisesti edellisen stripin yhteydessä olleeseen mainintaan Tuuli -nimen taivutuksesta. Kyllä, se todellakin taipuu Tuuli - Tuulin - Tuulia jne. Luonnonilmiö taipuu eri tavoin, tuuli - tuulen - tuulta jne.

      Alla linkki sivustoon, josta selviää useimpien suomalaisten nimien taivutus:

      https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/etunimien_taivutus

      Poista
    6. Vai että Tuulin? Eikös se satu sun korvaan yhtään, kos kyseessä on siis omistusmuoto? Tuulin voisi olla oikein kun tarkoituksena olisi sanoa "minä olen tuullut" joskaa tuollaista ilmaisua ei ikinä tarvita

      Poista
    7. Erisnimenä Tuuli taipuu eri tavoin kuin luonnonilmiötä merkitsevän sanana. Ihan suomen kielen perusasioita tuollainen. Käy Kotuksen sivuilta lukemassa asiasta, niin ei tartte täällä inttää.

      Poista
    8. Entäs kieli, taipuuko se sun mielestä eri tavalla jos kyseessä on String Lannague tai Tongle 😆😆😆

      Poista
  11. Kuvassa esiintyvä metsästysvarusteinen henkilö on näyttelijä, ei oikeasti jänismetsältä tulija. Jänis ei ole oikea, vaan rekvisiittaa, minkä näkee sen korvien asennosta. Kuolleen, vasta ammutun jäniksen korvat eivät pysy kuvan kaltaisesti pystyssä, joten jänis on selvästi täytetty.

    Stripin vitsi on siinä, että Heimo saattaa kuvitella rooliasuisen henkilön olevan todellinen metsästäjä ja jos hän ei osaa hyvin suomea, hän saattaa kuvitella että jäniksenmetsästäjää voidaan kutsua puvustajaksi.

    Kyseessä on siis teatterissa aivan tavanomainen tilanne, jonka Heimo mahdollisesti tulkitsee väärin.

    Tapaus ratkaistu, eikä kenenkään tarvitse pahoittaa mieltään eikä epäillä Jarlan suomen kielen taitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tilanne ei ole oikea koska jänis ei ole pehmeä?

      Poista
  12. Miksi Fingerporissa pitäisi olla täydellistä suomen kieltä? Mitä väliä sillä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään väliä. Jarla tekee sellaista sarjakuvaa kuin haluaa, ja hän voi kirjoittaa tekstit ihan miten haluaa. Fingerporin vitsit usein perustuvat väärin kirjoitettuun suomeen.

      Tässä ketjussa inttäminen on tainnut olla enimmäkseen siitä miten suomen kielioppi menee, ei varsinaisesti Jarlan stripistä.

      Poista
  13. Tässähän metsästäjä on kieliopista tietämättömänä mennyt väärään koppiin. Teatterissa.

    VastaaPoista